Posts Tagged ‘pilotointi’

Tauluhankinnoille perusteluja

Tutkimustuloksia aktiivitaulujen käytöstä ja lisäarvosta opetukselle ulkomailla jo julkaistu. Katso mm. nämä: http://bit.ly/gHR7QD ja http://www.PrometheanWorld.com/Research. Suomalaisia tutkimuksia odotellessa arkikäyttökokemukset oleellisempia

Monessa kunnassa ja koulussa pähkäillään vielä, miten perustella interaktiiviseen opetusteknologiaan sijoittamista. Opetustilan varustaminen maksaa kuitenkin 3000-5000 euroa ja tilojahan piisaa. Budjetoinnista päättävät haluavat varmastikin hyviä perusteluja. Pikahaulla löysin heti muutaman suomenkielisen sivuston, mistä kyllä löytyy painavia perusteita satsata tieto- ja viestintätekniikkaan ja erityisesti myös interaktiiviseen sellaiseen mukaan lukien kosketustaulut. Edu.fi -sivustolta löytyy hyvää tekstiä tästä linkistä. Opetusteknologia koulun arjessa tutkimuksesta tietoa ja ennakkotuloksia täällä. Lue myös Kaisa Vähähyypän blogi täältä. Epäileviä tuomaitakin on liikkeellä, kuten tästä linkistä huomaat. Opinsys tarjoaa vaihtoehtoisia käyttöjärjestelmiä (Linux) suosiville tauluohjelmien asennuksien vertailua ja perusteluja blogissa Älytauluohjelmistojen asennus Ubuntuun täällä.

Ja jälleen käytännön vinkki vitonen: Jos koulunne lähtee yhden tai vain muutaman taulun voimin ensin ottamaan tuntumaa kosketustauluihin, taulujen sijoitus kannattaa miettiä huolella. Suosittelen taulun asentamista sellaiseen luokkaan, missä tietenkin asialle innostunut opettaja ja jonka opetuksessa käy oppilaita mahdollisimman monelta koulun luokalta. Tällaisia lienevät erityisopettajat, kielten opettajat, S2-opettajat, kenties musiikin opettajat jne. Kun sitten kouluun (kuten takuuvarmasti käy!) päätetään hankkia lisää tauluja, niiden käyttöönotto muissa luokissa sujuukin jo helpommin. Ainakin osa luokan oppilasta osaakin jo siinä vaiheessa neuvoa opettajaa! Ja mikä tilaisuus tarjoutuukin erityis- tai S2-oppilaalle toimia neuvonantajina ja apuopeina.

Mainokset

Syytä satsata ajanmukaisiin laitteisiin

ergonomia

Hissilliset taulut olisivat työergonomian kannalta parhaita niin oppilaille kuin opettajille.

Meidän kouluun hankittiin jo lähes vuosi sitten melko tasokkaita ja ajanmukaisia kosketustauluja. Ne ovat 87 tuumaisia, 16:10 -kuvasuhteisia. Niiden kautta luokan perällä istuvakin näkee esitetyn sisällön. Itse tauluohjelman lisäksi kun taulun kautta näytetään koulu-tv:n lähetyksiä ja dvd-elokuviakin. Tietokoneiden näytötkin (ja resoluutioasetuksetkin) ovat laajakuvaisia.Laajakuvanäytöt ovat siis vähimmäisvaatimus. Kuitenkin mm. useisiin kouluihin ostettiin vielä vuoden vaihteessa 2010-11 vanhaa kuvasuhdetta (4:3) olevia tauluja. Siinä ei ole järjen hiventäkään! Johan sen malliset tv-töllöttimetkin on kannettu lähes joka huushollista ulos ajat sitten!

Alkuopetuksessa ja erityisopetuksessa on hissilliset tauluversiot. Se on ehdoton edellytys, jotta pienetkin oppilaat voivat työskennellä koko taulun alalla. Kolmasluokkalaisilla sattui jo muutamia läheltäpiti-työtapaturmatilanteita, kun taulujen innostamina kurkottelivat taulujakkaralta kohti korkeuksia. 3. luokkalaisetkin siis tarvitsisivat hissilliset versiot. Tämä siksikin, että opettajan tulee omalta osaltaan voida työskennellä vastaavasti työergonomisesti pystyasennossa.

Hissillisten tauluversioiden esteeksi tulee ns. taulukaapit, jotka on sijoitettu entisten liitutaulujen alle. Pilotointimme johdannaisena lähti kaupunkitasolla ns. luokkahuonekorttien uusiminenkin käyntiin. Jatkossa tarvii uudis- ja remonttikohteissa huomioida kosketustaulut niin opetustilan kalustuksen kuin kaiken mediatekniikan yhteensovittamisessa. Mediaräkit (dvd-soittimineen, digiboxeineen yms.) ja luokassa jo oleva äänentoisto pitää matsata yhteen. Meidän tauluissa on lisäksi lähitykit, joten taulutyöskentelijän varjo ei haittaa työskentelyä. Vanhojen tykkien hyödyntäminen luokkahuoneen keskiosassa kattoon sijoitettuna ei mahdollista joustavinta taulutyöskentelyä opettajalle eikä oppilaille. Dogumenttikameratkin tulee olla sen verran nykytekniikan mukaisia, että ne on sujuvasti saatavissa pelaamaan tauluohjelman kanssa. Asennuksissa tulee huomioida mahdollisimman lyhyet johdotukset tietokoneelta taulutykille. Eli paljon on huomioitavaa itse tauluhankinnan lisäksi.

Tauluvaihtoehtoja on – valitse paras!

Aktiivitaulu

Pedagogisesti rakennettu lehtiö aktivoi ja innostaa.

Taulumerkkejä on tarjolla useita vaihtoehtoja. Ei pidä kelpuuttaa summanmutikassa mitä tahansa aktiivitaulua edes kokeilukäyttöön. Käy pian niin, ettei enää ”uskalla” tai ”viitsi” vaihtaa sitä toiseen tuotemerkkiin! Olemme sen verran mukavuudenhaluisia, että jumittuminen tapahtuu helposti. Emme viitsi enää opetella uusien tauluohjelmien käyttöä, jos vaikka toteaisimmekin ”puutteet”! Muutaman viikon tai kuukauden koekäytöt ovat myös yhtä tyhjän kanssa. Vasta todellinen arkikäyttö antaa varteenotettavaa osviittaa taulumerkin toimivuudesta. Siksi on hyvä olla kuulolla, mitä todelliset pilotoijat sanovat.

Teimme koulussamme 3 kuukauden homman vertaillessamme taulujen ominaisuuksia, ohjelmistoja asennuksineen ja käyttäjäyhteisöjä. Valinta oli osaksi hankala, mutta paras vei voiton. Olen vuoden pilotoinnin jälkeen samalla kannalla. Yksi varteenotettava seikka (mikä liian helposti unohtuu) valinnassa on se, miten mm. tauluohjelman verkkoasennukset ja päivitykset hoituvat vaivattomammin. Tämän ongelman kanssa painivat sitten kenties paikkakunnan tietohallinnon asentajat, jos virhe valinta sattuu. Jos asennushommat hankalia, koulu ja opetus kärsii. Yksi taulumerkeistä tippuu heti kättelyssä pois pelistä tämän käytettävyyskriteerin perusteella.

Osalta tauluohjelmista puuttuu toimiva/tukeva/elävä/mukaansa tempaava taustayhteisö. Tämä kuitenkin erittäin oleellinen seikka ajatellen sitä, miten suuri vaara aktiivitauluilla on jäädä valkokankaan asemaan. Valkokankaita kun saisi huomattavasti edullisemmin jo pelkästään ”rullaverhokaupasta”. Ja taas tippuu taulumerkkejä pois loppupeleistä.
Lopulta kun tutustutaan ”uuteen opetukseen”, tullaan pedagogisten kysymysten äärelle. Mikä taulumerkeistä on parhaiten ottanut vastaan haasteen taulun ja tauluohjelman pedagogisen käytön kehittämisestä? Emme tarvitse esitystauluja, jos nykytutkimuksen valossa opetusta kehitämme. Tarvitsemme aktivoivia kokonaisratkaisuja. Tarvitaan sekä itse taulun, että sen tauluohjelmiston ja lopulta käyttäjäyhteisön muodostamaa kokonaisuutta, mikä kaikkineen toimii parhaiten opetuksen ja oppimisen eteenpäin viemiseksi 2010-luvulla.

Tähän lisäisin hännänhuippuna, ei tokikaan vähäisimpänä vaatimuksena vielä sen, miten kestäviä taulut ja sen oheisvälineet ovat lasten käytettäväksi ja miten ”haastavia” taulut ovat mm. siivoojien kannalta katsottuna. Monien asioiden ”summasummaarum” valinta joka tapauksessa on, joten onnea valintoihin. Usealta taulumerkiltä saanee taulun 2-3 kuukauden koekäyttöön, varsinkin jo asiaa omassa kunnassaan pilotoi. Siinä ajassa ei tokikaan vielä koko totuus taulun osalta paljastu…

Aktiivitaulu aktivoi ja osallistaa

Taikahattu

Taikahattu arpoo seuraavat taululle pääsijät.

Olen huomannut, että uudesta taulusta käytetään virheellisesti esim. jonkin taulumerkin nimeä. Opetushallituskin suosii nimitystä kosketustaulu. Kyse on kuitenkin suuremmasta, aktiivitaulusta; taulusta joka aktivoi niin oppilaita kuin opettajia monella tavalla. Jo piirtoheitin aikoinaan vähensi oppilaiden osallistumista taulutyöskentelyyn. Dokukamera ja tykki yhdistelmä lopetti oppilaiden osallistamisen lähes tyystin. Opettajakin oli sidottu opepöydän taakse tietsikan/dokun viereen ja esitelmöi/näytti opettajajohtoisesti ja oppilaat katselivat ja kuuntelivat.

Aktiivitaulu tuo open takaisin estradille, mistä osa oppilaista jo hyötyy sinänsä. Tietsikkanäyttöä voikin ohjailla seisten ja erittäin havainnollisesti kaikkien katseiden edessä. Mutta suurin askel/merkitys on itse tauluohjelmassa sekä siinä käytettävissä opetuslehtiöissä. Kyse ei ole enää powerpoint -esityksistä, vaan lehtiöistä/aihioista, mitkä työllistävät ja liikuttavat oppilaita. Oppilaat yksi tai ryhminä suorittavat toimintoja opiskeltavan aiheen ympärillä taululla kaikkien nähden. Yleensä käy niin, että koko luokka innostuu “huutamiseen” saakka antamaan neuvoja, miten ratkaista jokin tehtävä. Takapulpetin pojatkin pysyvät hereillä ja aktiivisina, elleivät ole jo vapaaehtoisina tulleet taululle työskentelemään.

Parhaisiin lehtiöihin sisältyy ääntä, puhetta, musiikkia, animaatiota, videota, kuvaa, tekstiä, linkkiä nettiin yms. Monella aistilla aistittavaa, monelle miellejärjestelmälle purtavaa. Lisäksi oppilas samanaikaisesti toimii taktuaalisesti taululla näpytellen, kirjoittaen, siirrellen, valiten omilla kädenliikkeillään. Tähän kaiken kukkuraksi kun viritetään 32 kapulan vastausjärjestelmä samanaikaisesti käyttöön, minkä kautta jokainen luokan oppilas voi/joutuu osallistumaan “äänestyksin”, vastaten kysymykseen tai näpytellen tekstiviestin tapaan mielipiteensä/tietonsa/käsityksensä jostakin asiasta, niin ei voida puhua kuin aktivoivista/osallistavista opetustuokioista.

Tunnin päätteeksi taulutyöskentely muistiinpanoineen yms. tallennetaan ja laitetaan sähköiseen oppimisympäristöön (meillä Fronteriin) jakoon. Poissa ollutkin oppilas voi sieltä asiaan tutustua ja kaikki voivat lehtiöitä sieltä kerrata kokeiden lähestyessä. Opettajaa aktivoi pidetyn tunninkin jälkeen vielä hyvä tauluohjelman käyttäjäyhteisö, missä maikat jakavat keskenään hyviä käytänteitä ja rakentamiaan lehtiöitä maailmanlaajuisesti. Koulun sisälläkin se lisää jakamisen kulttuuria ja kollega-tutorointia.

Aktiivitaulu vaatii onnistuneen kokonaisuuden

Rekolan koulu

Rekolan koulussa Vantaalla pilotoidaan aktiivitauluja. http://www.edu.vantaa.fi/rekola/

Rekolan koulussa Vantaalla aktiivitaulu-pilotointia koordinoineena lyhyt yhteenveto: Tarvitaan itse taulun ja tauluohjelmiston lisäksi toimiva, tukeva, elävä, mukaansa tempaava taulunkäyttäjien yhteisö. Itse taulu tulee olla oheislaitteineen nykytekniikan mukainen, käyttäjäystävällinen, ”käteen sopiva” ja kestävä. Tauluohjelman verkkoasennukset ja päivitykset tulee hoitua vaivattomasti. Tulee muistaa, että taulun ensisijainen käyttötapa ei olekaan esitystauluna, vaan pedagogisesti mietittyjen, aktivoivien ja osallistavien opetustuokioiden rakentaminen tauluohjelmistoa hyödyntäen. Tästä kumpuaa haastetta niin tauluohjelmistolle kuin myös opettajan toiminnalle. Korostan: ilman käyttäjäyhteisöä aktiivitaululla on suuri vaara jäädä valkokankaan asemaan! Kaiken tämän onnistunut kokonaisuus toimii parhaiten opetuksen kehittämiseksi 2010-luvun haasteita vastaavaksi.

Mikä rakkaalle lapselle nimeksi?

tauluvalinta

Esitystaulu esittämiseen, aktiivitaulu aktivointiin ja osallistamiseen.

Interaktiivinen älytaulu, interaktiivinen esitystaulu, aktiivitaulu, älytaulu, kosketustaulu vai interaktiivinen valkotaulu? Tästä voisi sitten lähteä purkamaan vyyhtiä, mikä nivoutuu interaktiivisen teknologian käyttöön ja erityisesti interaktiivisten älytaulujen käyttöön koulutuksessa. Mielestäni aktiivitaulu kuulostaa nasevalta ja melko kuvaavalta ajatellen taulun pedagogisia tarkoitusperiä. Sinänsä yksi lysti, sillä oppilaat tänä päivänä tulevat joka tapauksessa ”taululle” työskentelemään, eivätkä ajattele nimityksiä sen kummemmin.
Kokoan ajatuksiani, kokemuksiani ja näkemyksiäni tässä blogissa muidenkin kommentoitavaksi, koska olen todennut, että monet opettajat, koulut ja kunnat pähkäilevät tällä hetkellä näitä asioita. Syy on yksinkertainen: olemme Suomessa jääneet TVT:n ja opetusteknologian käytössä Euroopan keskikastiin ja pohjoismaista hännänhuipuksi! Haasteeseen voidaan vastata mm. aktiivitaulujen opetukseen tuomalla lisäarvolla.

Blogini avajaiset

Opetusteknologiasta lisäarvoa opetukseen.

Vastaan tästä blogista taiteilijanimelläni Richard Muotio. Blogi on tarkoitettu ajatustenvaihdolle, mikä käsittelee interaktiivisen teknologian väistämätöntä invaasiota koulujen arkeen. Tulen esittelemään näkemyksiäni koulumme interaktiivisten älytaulujen pilotoinnin pohjalta. Tämä pelkästään jo senkin vuoksi, että kokemukset tulisivat jaetuksi ja päästäisiin itse asiaan, pedagogisen kehittämisen tavoitteeseen nopeasti. Jokaisen koulun ei tarvitse välttämättä lähteä aivan nolla-tilanteesta, jos haluaa aikaisempia kokeiluja hyödyntää.