Posts Tagged ‘osallistava opetus’

Tauluhankinnoille perusteluja

Tutkimustuloksia aktiivitaulujen käytöstä ja lisäarvosta opetukselle ulkomailla jo julkaistu. Katso mm. nämä: http://bit.ly/gHR7QD ja http://www.PrometheanWorld.com/Research. Suomalaisia tutkimuksia odotellessa arkikäyttökokemukset oleellisempia

Monessa kunnassa ja koulussa pähkäillään vielä, miten perustella interaktiiviseen opetusteknologiaan sijoittamista. Opetustilan varustaminen maksaa kuitenkin 3000-5000 euroa ja tilojahan piisaa. Budjetoinnista päättävät haluavat varmastikin hyviä perusteluja. Pikahaulla löysin heti muutaman suomenkielisen sivuston, mistä kyllä löytyy painavia perusteita satsata tieto- ja viestintätekniikkaan ja erityisesti myös interaktiiviseen sellaiseen mukaan lukien kosketustaulut. Edu.fi -sivustolta löytyy hyvää tekstiä tästä linkistä. Opetusteknologia koulun arjessa tutkimuksesta tietoa ja ennakkotuloksia täällä. Lue myös Kaisa Vähähyypän blogi täältä. Epäileviä tuomaitakin on liikkeellä, kuten tästä linkistä huomaat. Opinsys tarjoaa vaihtoehtoisia käyttöjärjestelmiä (Linux) suosiville tauluohjelmien asennuksien vertailua ja perusteluja blogissa Älytauluohjelmistojen asennus Ubuntuun täällä.

Ja jälleen käytännön vinkki vitonen: Jos koulunne lähtee yhden tai vain muutaman taulun voimin ensin ottamaan tuntumaa kosketustauluihin, taulujen sijoitus kannattaa miettiä huolella. Suosittelen taulun asentamista sellaiseen luokkaan, missä tietenkin asialle innostunut opettaja ja jonka opetuksessa käy oppilaita mahdollisimman monelta koulun luokalta. Tällaisia lienevät erityisopettajat, kielten opettajat, S2-opettajat, kenties musiikin opettajat jne. Kun sitten kouluun (kuten takuuvarmasti käy!) päätetään hankkia lisää tauluja, niiden käyttöönotto muissa luokissa sujuukin jo helpommin. Ainakin osa luokan oppilasta osaakin jo siinä vaiheessa neuvoa opettajaa! Ja mikä tilaisuus tarjoutuukin erityis- tai S2-oppilaalle toimia neuvonantajina ja apuopeina.

Syytä satsata ajanmukaisiin laitteisiin

ergonomia

Hissilliset taulut olisivat työergonomian kannalta parhaita niin oppilaille kuin opettajille.

Meidän kouluun hankittiin jo lähes vuosi sitten melko tasokkaita ja ajanmukaisia kosketustauluja. Ne ovat 87 tuumaisia, 16:10 -kuvasuhteisia. Niiden kautta luokan perällä istuvakin näkee esitetyn sisällön. Itse tauluohjelman lisäksi kun taulun kautta näytetään koulu-tv:n lähetyksiä ja dvd-elokuviakin. Tietokoneiden näytötkin (ja resoluutioasetuksetkin) ovat laajakuvaisia.Laajakuvanäytöt ovat siis vähimmäisvaatimus. Kuitenkin mm. useisiin kouluihin ostettiin vielä vuoden vaihteessa 2010-11 vanhaa kuvasuhdetta (4:3) olevia tauluja. Siinä ei ole järjen hiventäkään! Johan sen malliset tv-töllöttimetkin on kannettu lähes joka huushollista ulos ajat sitten!

Alkuopetuksessa ja erityisopetuksessa on hissilliset tauluversiot. Se on ehdoton edellytys, jotta pienetkin oppilaat voivat työskennellä koko taulun alalla. Kolmasluokkalaisilla sattui jo muutamia läheltäpiti-työtapaturmatilanteita, kun taulujen innostamina kurkottelivat taulujakkaralta kohti korkeuksia. 3. luokkalaisetkin siis tarvitsisivat hissilliset versiot. Tämä siksikin, että opettajan tulee omalta osaltaan voida työskennellä vastaavasti työergonomisesti pystyasennossa.

Hissillisten tauluversioiden esteeksi tulee ns. taulukaapit, jotka on sijoitettu entisten liitutaulujen alle. Pilotointimme johdannaisena lähti kaupunkitasolla ns. luokkahuonekorttien uusiminenkin käyntiin. Jatkossa tarvii uudis- ja remonttikohteissa huomioida kosketustaulut niin opetustilan kalustuksen kuin kaiken mediatekniikan yhteensovittamisessa. Mediaräkit (dvd-soittimineen, digiboxeineen yms.) ja luokassa jo oleva äänentoisto pitää matsata yhteen. Meidän tauluissa on lisäksi lähitykit, joten taulutyöskentelijän varjo ei haittaa työskentelyä. Vanhojen tykkien hyödyntäminen luokkahuoneen keskiosassa kattoon sijoitettuna ei mahdollista joustavinta taulutyöskentelyä opettajalle eikä oppilaille. Dogumenttikameratkin tulee olla sen verran nykytekniikan mukaisia, että ne on sujuvasti saatavissa pelaamaan tauluohjelman kanssa. Asennuksissa tulee huomioida mahdollisimman lyhyet johdotukset tietokoneelta taulutykille. Eli paljon on huomioitavaa itse tauluhankinnan lisäksi.

Aktiivitaulu vaatii onnistuneen kokonaisuuden

Rekolan koulu

Rekolan koulussa Vantaalla pilotoidaan aktiivitauluja. http://www.edu.vantaa.fi/rekola/

Rekolan koulussa Vantaalla aktiivitaulu-pilotointia koordinoineena lyhyt yhteenveto: Tarvitaan itse taulun ja tauluohjelmiston lisäksi toimiva, tukeva, elävä, mukaansa tempaava taulunkäyttäjien yhteisö. Itse taulu tulee olla oheislaitteineen nykytekniikan mukainen, käyttäjäystävällinen, ”käteen sopiva” ja kestävä. Tauluohjelman verkkoasennukset ja päivitykset tulee hoitua vaivattomasti. Tulee muistaa, että taulun ensisijainen käyttötapa ei olekaan esitystauluna, vaan pedagogisesti mietittyjen, aktivoivien ja osallistavien opetustuokioiden rakentaminen tauluohjelmistoa hyödyntäen. Tästä kumpuaa haastetta niin tauluohjelmistolle kuin myös opettajan toiminnalle. Korostan: ilman käyttäjäyhteisöä aktiivitaululla on suuri vaara jäädä valkokankaan asemaan! Kaiken tämän onnistunut kokonaisuus toimii parhaiten opetuksen kehittämiseksi 2010-luvun haasteita vastaavaksi.