Havainnollisuutta ja elävyyttä aktiivitaululla

Aktiivitauluilla on helppo lisätä uusia elementtejä esitykseen. Prometheanin taulun ActivInspire-ohjelmistoa käyttämällä pystyy kuvaobjekteihin lisäämään taikamusteella tai läpinäkyvyyden säädöllä oppilaiden mielenkiintoa ylläpitäviä ominaisuuksia. Samalla opetuksesta tulee huomattavasti havainnollisempaa. On jopa jännittävää päästä näkemään, mitä kontiaisen tekemän multakeon sisältä paljastuu. Löydetään itse keon rakennusmestari, suuaukko maanalaisiin käytäväverkostoihin sekä kastematoja, joita kontiainen maan alta ravinnokseen etsii. Toisessa esimerkissä koristekurpitsan sisälle kurkistettaessa löytyy suuri määrä kurpitsan siemeniä.

Kuvamateriaali näihin esityksiin löytyy helposti omista kuvatiedostoista, jos digikuvausta vähänkään harrastaa. Pedagogina tulee tietenkin kuvattua puutarhaa, luontoa ja ympäristön ilmiöitä ”tietyllä silmällä” ja kuvan käyttömahdollisuudet tiedostaen. Pieni vaiva on kuvaamisen lisäksi esim. halkaista kurpitsa ja napata siitäkin kuva.

Toivottavaa myös on, että tauluohjelmistojen käyttäjäyhteisöt kannustavat opettajia jakamaan myös kuvamateriaalia (kuvaresursseja) valmiiden opetuslehtiöiden lisäksi. Prometheanin taulun käyttäjäyhteisössä Planetissa kannustaminen onkin jo oivallettu ja jaossa on lehtiöiden lisäksi muutakin opetukseen sopivaa materiaalia ja erilaisia resursseja. Eri taulumerkkien käyttäjäyhteisöissä on suuria eroja, mikä kannattaa huomioida tauluhankintoja tehdessä. Kannustavien ja monipuolisten tauluyhteisöjen syntymiseksi opettajien tulee myös sisäistää jakamisen ideologia ja innostuttava yhteisen hyvän rakentamisesta. Tässä on haastetta meille kaikille taulun käyttäjille.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Uusien maikkojen koulutus haasteena

ActivOffice antaa uutta potkua PowerPoint-esityksille


Työyhteisössä on vaihtuvuutta tasaiseen tahtiin vuosittain. Siitä seuraa haasteita mm. kosketustaulujen käyttöopastuksen ja –koulutuksen osalta. Tähän meidänkin koulun tulee pureutua ja rakentaa pysyviä käytänteitä. Koulun yleisen vuosikellon rinnalle TVT-asioille tulee rakentaa oma alavuosikellonsa, mihin myös koulun sisäinen kosketustaulujen käyttökoulutus kirjataan muistin tueksi. Nimittäin, vasta tässä vaihetta lukuvuotta muistin muistuttaa (uusia) kollegoita siitä, että opettajilla on mahdollisuus ladata kosketustaulumme Activinspire Professional -ohjelmisto myös kotikoneelle sarjanumeroa vastaan. Se helpottaa huomattavasti tauluohjelmaan tutustumista ja ei-sidotun työajan käyttöä. Myös kotikoneille tulee ajaa ohjelmiston päivitykset Planetin sivustolta ainakin kerta vuoteen. Muistutin myös kirjautumisesta käyttäjäyhteisö Planetin jäseneksi; näin pääsee osalliseksi keskustelupalstoihin, tekniseen tukeen ja valmiisiin opetuslehtiöihin. Tämän syksyn uutuutena Planetissa jaetaan muutakin opetusmateriaalia, kuten PowerPoint-esityksiä. Lisäksi kaikilla muilla halukkailla, kuten oppilailla, on mahdollisuus ladata kotikoneelle ilmainen Activinspire Personal -ohjelmisto. Se on karsitumpi versio tauluohjelmasta. Oppilas voi esim. koostaa esitelmiään esityskuntoon tauluohjelmaa apuna käyttäen kotona.

Informoin maikkoja myös yhdestä Prometheanin näppärästä lisäohjelmasta. Ne jotka ovat tottuneet käyttämään PowerPoint-ohjelmistoa Promethean tarjoaa meille Activinspire-ohjelmiston käyttäjille ilmaiseksi Promethean ActivOffice -ohjelmiston. Se mahdollistaa PowerPoint -esityksen ”päällä” käytettävän vastausjärjestelmän ja tärkeimmät tauluohjelmiston työkalut. Nyt uusin päivitys siitä oli jo suomenkielinen. Kannattaa tutustua tähänkin mahdollisuuteen. Esimerkiksi itselläni on iso joukko PowerPoint-esityksiä, joihin saa nyt helposti lisäilmettä ActivOfficella. Se helpottaa ja elävöittää opetusta sekä lisää osallisuutta minun, ”paatuneen” PowerPointin käyttäjän opetustuokiossa huomattavasti!
Ilmaiseen lataukseen oikeuttavan Activinspire Professional -ohjelmiston sarjanumeron opettajat saavat koululta halutessaan käyttöönsä. Tutustu ActivOfficeen täällä: http://pao.prometheanplanet.com/fi/help_fi.html

Testailin myös PowerPoint-esitysteni viemistä tauluohjelmistoon. Sekin toimii hienosti. Voin valita, vienkö ”slaidit” sinne kuvina vaiko niiden sisällöt objekteina. Viimeksi mainittu mahdollistaa sujuvan objektien uudelleen asettelun ja niiden poistamiset tai lisäämiset.

Aktiivitaulut lukuvuoden alussa

Taikamusteella ruusunmarjasta löytyy siemenetkin!


Kesäkeskeytyksen jälkeen on aina haaste palata sorvin ääreen. Tänä kesänä ei ollut tehty teknisiä asennuksia, joten kaiken piti olla kunnossa. Itsekin atk-vastaavana/koulukohtaisena verkkopedagogiikan tukihenkilönä pidin ihan rauhallisen loman (työn puolesta), enkä joutunut teknisten asioiden vuoksi työpaikalla päivystämään.

Töiden aloitus sujuikin nyt aivan moitteettomasti tekniikankin puolesta! Interaktiiviset älytaulumme pelasivat nyt hienosti. (Huom. Viime syksy aloitettiin ensiasennusten jäljiltä varsinaisessa sekasorrossa!) Ei ainakaan ensimmäiseen kahteen kuukauteen ole tullut ”valituksia” tauluihin liittyen. Tietoteknisiä päivityksiä sen sijaan kertyy kesän mittaan runsaasti, ja se vie oman aikansa kunkin päätelaitten osalta. ”Tepselin seinään laittoa” suursiivouksen jäljiltä on esiintynyt jossain määrin, kuten muidenkin piuhojen kiinnitystä. Vanhat tykit ja ”pitkät piuhat” ovat tuottaneet omat ongelmansa ja ”reklamaatioita”. Ne ongelmat eivät ole kuitenkaan älytaulujen aiheuttamia; sen jo olen sisäistänyt. Onneksi meillä on pääsääntöisesti uudet tykit ja asianmukaiset asennukset. Verkkopedagogiikan kurssilla kuulin, miten useissa kouluissa painitaan vieläkin tauluongelmien kanssa taulumerkistä riippumatta. Ongelmia näyttää olleen lähinnä ohjelmistopäivitysten kanssa. Meillä yhteistyö koulun, Promen, Sivin ja tietohallinnon kanssa näyttää nyt pelaavan ja päivityshommat hoituvat kuten kuuluukin.

Myös monet muut sähköiseen oppimisympäristöömme kuuluvat elementit (kuten verkkoyhteytemme, sähköinn oppimisympäristömme Fronter ja digimateriaalistamme mm. Otavan Tutkinet) ovat kesän aikana petranneet käytettävyyttään kuin ”sika juoksuaan”. Kaiken siis pitäisi olla ainakin hyvällä tasolla maikkojen sukeltaessa sähköiseen opetusympäristöön syyslukukaudella 2011.

Ilouutinen oli myös se, että taulumallimme mahdollistaa open tietokeen monikäyttöisyyden. Ope voi konellaan tehdä vaikka Wilmaan poissaolomerkintöjä ja aktiivitaululla on saman aikaisesti menossa oppilaskynällä suoritettavana opetuksellinen harjoitustehtävä. Sen opimme vasta nyt syyslukukauden alettua. Paljon muitakin pikku- ja isompiakin jippoja olemme tässä vasta viime aikoina sisäistäneet.

Uutta oppimista riittää jatkossakin. Interaktiivisen älytaulumerkkimme tutor-koulutukset alkoivat viime viikolla. Tapasin Edutaito-firman edustajat yhteistyötapahtumassa Leningradboys:iä kuunnellen aiemmin syksyllä. Vantaalla Promen taulujen käyttäjäkouluista pääsi 2-3 maikkaa tutor-koulutukseen, jotta osaamme sitten infota ja opastaa kollegoitamme koululla entistä enmmän taulun käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Kouluttajalle on haaste varsin monentasoinen tutorien joukko! Onnea hänelle. Tutorkoulutus on aivan ehdoton tukimuoto, jotta taulut saadaan todella vahvasti sisään ajettua opettajakuntaamme. Uuden teknologian käyttöönotto vaatii aikansa. Liitutaululle osasi kuka tahansa raapustaa jollakin tavalla; uudet taulut vaativat sijaisten ja uusien virkaopettajienkin lisäopastuksen heti lukuvuoden alkuun. Niin vaatii Fronter, Wilma, uudet sähköpostijärjestelmät kuin Otavan digitaaliset oppimateriaalitkin! Tässä on uusi haaste perehdyttämiselle ja ekoille suunnittelupäiville heitetty. Aivan vanhaan malliin ei lukuvuotta voi enää aloitella suunnittelun puolesta.

Tänään 10.10. Aleksis Kiven päivänä tuli YleTeemalta älytauluja käsittelevä ohjelmapätkä. Päällimmäisenä siitä jäi mieleen se, että ope on korvaamaton ja keskeisin henkilö, vaikka opetusteknologiaa opetukseen mukaan otettaisiinkin. Toisekseen jäi mieleen se, miten joidenkin koulujen kaikki luokat varustetaan kosketustauluilla; pienemmät ja syrjäiset koulut odottanevat tekniikan esiinmarssia vielä vuosikymmenen?! Missä lie tasa-arvo tässä kohden? Sallaa, Sirpaa ja muita Promen asiantuntevia viestintuojia voit katsoa ja kuulla vielä YleAreenassa tässä osoitteessa: http://areena.yle.fi/video/1318260106892

Vastausjärjestelmä osana kosketustaulua

ActiVotella kannustetaan tuntiosallistumiseen käyttäen A-F -monivalintaäänestyksiä ja ActivExpressionilla onnistuu niin numeeriset kuin sanallisetkin vastaukset ja sitä kautta osallistaminen..


Meillä Vantaalla on maikoilla mahdollisuus viettää työpäivä tutustuen toisen Vantaalaisen tai pääkaupunkiseudun kouluun oppimispäiväkirjaa täyttäen. Koulussamme on käynyt näissä merkeissä muutamia opettajia. Heille yksi uusi kokemus on ollut vastausjärjestelmä, ”äänestyskapulat”, mitkä ovat langattomasti yhteydessä opettajan tietokoneeseen ja sitä kautta kosketustauluun. Vastausjärjestelmä ei silti vaadi välttämättä kosketustaulua, vaan sitä voi hyödyntää yhtälailla dataprojektoriin yhdistetyn tietokoneen kanssa. Meillä on tällä hetkellä kaksikin järjestelmää, missä kummassakin on 32 vastauskapulaa oppilaiden käyttöön. Monipuolisemmat, kännykän näköiset vastauskapulat (ActivExpression) hankittiin isommille oppilaille ja yksinkertaisemmat ”munakapulat” (ActiVote) alkuopetukseen. Käytäntö on osoittanut, että kännykkää muistuttavan vaativamman kapulaversion käyttö onnistuu ainakin jo 2. luokasta lähtien. Sen verran kokeneita nämä nykylapset ovat kännyköiden näpyttelyn kanssa.

Vastausjärjestelmä aktivoi kosketustaulun rinnalla oppilaita entistä tehokkaammin. Jokaisella on kapula kädessään, ja kun opettajalla on kysymys esitettävänään tai mielipiteet kysyttävänä, on jokaisen luokan oppilaan siihen vastattava. Esimerkiksi kertotaulun kertaus oli melkoisen tehokasta vastausjärjestelmää käyttäen. Myös vapaammat tekstikysymykset onnistuvat hienosti. Oppilaat ovat jo tottuneet lähettämään tekstiviestejä kännykällä, joten sanan tai parin kirjoittaminen vastauskapullalle ei ole sen kummempaa. Kaikkien vastattua ohjelma piirtää taululle mm. diagrammin vastauksista, jota sitten voidaan lähteä läpikäymään ja oikeaa vastausta metsästämään. Kaiken kukkuraksi opettajalle jää ”tilastotietoa” arviointinsa tueksi oppilaittensa onnistumisesta vastauksissaan.

Kertolaskujen numerovastausten lisäksi kapuloita olemme käyttäneet myös monivalintatehtävissä esim. yllin jakson kertausvaiheessa. Open taulutyöskentelyn oheen on myös helppo virittää jokin osallistumista/vastaamista edellyttävä pikakysymys ”lennosta”. Myös ”liukuvat likkertit”, liukuvat asteikot kysymysten asettelussa onnistuvat. Esim. ”Vastaa 1-5 -asteikolla, kuinka kiva oli koulun talviliikuntapäivä”, ja näin meillä on mielipidetietoa ko. tapahtumasta. Luokan edustajien valinta oppilakunnan hallitukseen onnistuu sähköistä äänestystä, kapuloita hyödyntäen. Vapaat tekstivastaukset ovat mielestäni parasta, millä päästään vaikkapa uuteen opetettavaan aiheeseen kiinni. Kysymys oppilaille: ”Kirjoita yksi sana, mikä tulee mieleesi asiasta kevät” tai sana, ”mikä nousee mieleesi sanasta Egypti”. Taululle alkaa siirtyä vastauksia. Vastaukset ja sanat voi ”vapauttaa objekteiksi”, joita voi siirrellä aktiivitaululla mielinmäärin. Vastaukset opettaja voi taululla halutessaan ryhmitellä, jäsennellä tai rakennella niistä muistikarttaa. Tämän jälkeen voidaan sukeltaa pintaa syvemmälle ko. kartan jäsentäessä etenemistä.

Tutustumiseni vastausjärjestelmän yhä monipuolisempaan käyttöön on vasta alkutaipaleella. Perusasiat lienevät nyt hanskassa, mutta mahdollisuuksia löytyy koko ajan lisää. Monissa taulumme käyttäjäyhteisön, Planetin, jakamissa lehtiöissä on valmiina vastausjärjestelmälle suunniteltuja osioita. Itse olen suosinut lennosta toteutettuja ”kysymystuokioita”. Oppilaat ovat aina yhtä innoissaan, kun kannan mukanani kapulakassia tullessani luokkaan. He odottavat vastausjärjestelmän tuomaa aktiivista osallistumista tunnin kulkuun. Sen avulla jokainen 27 oppilaastani pääsee tunnin aikana vastaamaan, esittämään näkemyksensä tai tietonsa ja mielipiteensä kysyttävästä aiheesta. Myös luokan hiljaisin uskaltaa näpytellä vastauksensa, eikä tarvitse viitata tai edes ”avata suutansa”. ”Suurisuisimmankin Turpotuuban” mielipide sujahtaa tasavertaisesti vain yhdeksi muiden joukkoon. Suurin luokkamme on 27 oppilasta, joten meille jää 32 kapulasta 5 vastauskapulaa yli. Niitä voi varata luokalle erikseen ja laittaa oppilaat vastaamaan ryhmissä. Tällöin jokaisen ryhmän käytössä on vain yksi kapula ja ryhmän on tehtävä yhteistyötä ennen ainoan vastauksen lähettämistä. Näin kosketustaulut yhdessä vastausjärjestelmän kanssa lisäävät huomattavasti yhteistyötä ja osallistumista, joita tällä uudella opetusteknologialla kovasti haetaan. Jään mielenkiinnolla odottamaan, mitä kaikkea tämä uusi interaktiivinen opetusteknologia tuokaan mukanaan tähän pikku koululaisten aktivointiin tulevina vuosina! Todellinen The ActivClassroom on lähempänä meitä kuin tiedostammekaan! ”Muuta luokkahuonetta, muuta maailmaa” ei ole pelkkää sanahelinää. Jos sen tarpeelliseksi näemme, se on jo nyt mahdollista.

Kosketustaulujen käyttöönotto vaatii hyvien käytänteiden jakamista

Innostavaa, aktivoivaa, luovaa, vuorovaikutteista ja montaa miellejärjestelmää stimuloivaa opetusta kehitettäessä hyvien käytänteiden jakamisen kulttuuria on syytä lisätä.

Järjestimme Rekolan koulussa tänään pedagogisen iltapäivän, johon kutsuimme mukaan osallistujia kaikista Vantaan kouluista yleisellä kutsulla. Halusimme jakaa pilotoinnissa hankkimaamme tietotaitoa laajemmalle joukolle. Osallistujien määrä yllätti meidän totaalisesti. Luokkatilaan jouduimme ahtamaan 35 aikuista kuulemaan kosketustaulukokemuksiamme. Onneksi saatoimme jakautua myös ryhmiin ja kierrellä eri luokkatilojen välillä. Kiitos kaikille kiinnostuksesta! Kiinnostuksen määrä osoitti, että tämän uuden opetusteknologian käyttöönotto vaatii ilmiselvästi hyvien käytänteiden aktiivista jakamista sekä ennakkoluulojen poistamiseksi että kosketustaulujen mahdollisuuksien esiin tuomiseksi. Saimme korviimme, että tauluja ”makaa” joissakin kouluissa vielä jopa paketissa tai ainakin lähes käyttämättöminä pölyttymässä. ”Valkokankaina” niitä on jo laajemmin käytössä!

Saimme järjestelyihin mukaan taulumerkkimme maahantuojan ja tauluohjelman käyttäjäyhteisön Promethean Planetin. Heidän edustajansa toivat vahvaa pedagogista näkemystä kosketustaulujen käytöstä. Taulujen tarkoitus kun on tuoda lisäarvoa opetukseen rikastuttamalla pedagogisten keinojen arsenaalia. Kaikki ei jatkossakaan tule tapahtumaan vain kosketustauluilla, vaan opettajien on osattava tehdä pedagogisia ratkaisuja siinä, mitä milläkin keinoin opetetaan. Interaktiivinen opetusteknologia kosketustaulujen kautta tarjoaa tehokkaan keinon monien opetus- ja kasvatustavoitteiden eteenpäin viemiseksi. Osallistaminen, aktivointi, yhteistyö ja monen miellejärjestelmän käyttö (eritoten myös käsillä tekeminen, taktuaalisuus) mahdollistuvat kosketustauluja pedagogisesti mielekkäällä tavalla käytettäessä. Tämä ”pedagogisesti mielekäs” taulujen käyttö lieneekin sitten haasteista suurin!

Esitystauluja emme tarvitse (niitä on jo dokumenttikamera+tykki+valkokangas), liitukauteen emme halua palata; valitkaamme siis aktivoivat kosketustaulut toimivan käyttäjäyhteisön ja pedagogisen tuen kera! Lisäksi kaikki joukolla hyvien käytänteiden jakamiseen mukaan! Tervetuloa myös Rekolaan tutustumaan! Järjestetään lisätilaisuuksia, jos kysyntää piisaa!

Oppilaiden huoltajat syytä pitää ajantasalla muutoksissa

Uudempi ja vanhempi "opetusteknologia" yhdistyy sujuvasti taitavan pedagogiikan ansiosta.

Kouluun on tullut monia, monia uusia käytänteitä, sähköisiä palveluja ja uutta tvt-tekniikkaa viimeisien vuosien aikana kiihtyvällä vauhdilla. Kokemus on osoittanut, että Wilma-järjestelmä sekä sähköisen oppimisympäristön käyttöönotto herättää kodeissa paljon kysymyksiä ja informaation tarvetta. Eikä tuo tarve katoa aivan hetkessä; vielä käyttöönoton jälkeen kolmekin vuotta tulee erillisiä infotilaisuuksia järjestää. Näyttää siltä, että kosketustaulujen käyttöönotto on myös tällainen muutostilanne, missä informaatiota on syytä jakaa. Tähän liittyy vaikkapa huoltajan huoli siitä, että ennen läksyt aina merkattiin (valko)taululle viikoksi pysyvästi näkyviin; nyt kun taulu sammuu, ne läksytiedot katoavat. Heille tulee kertoa, että ne löytyvät nykyään mm. tauluohjelman lehtiöstä huomennakin tai esim. sähköisen oppimisympäristön Fronterin ilmoitustaululta tai Fronteriin luokan arkistoon taululehtiönä tallennettuna!

Reissuvihon on korvannut Wilma. Liitutaulun tummanpuhuvan yleisnäkymän on korvannut ”kirkasvalohoitoa” talven pimeyteen sivutuotteena antava kosketustaulu. Jne. Kosketustaulujen käytön perusteluista ja opetukseen tuomasta lisäarvosta on syytä myös puhua ja näyttää taulun mahdollisuuksia konkreettisesti. Kun huoltaja itse näkee ja kokee nämä mahdollisuudet, ymmärrys kasvaa hetkessä. Itselläni on kokemus, kun oppilaan pappa oli luokassa hiljattain mukana, ja näki Google Earthilla maapallon pyöritystä ja zoomausta kylämme alueelle katutasolle saakka, ja lisäksi lapsenlapsensa sitä ohjaavan kosketustaulua käyttäen… ihmettely ja arvostus oli ”käsinkosketeltavaa”, kuten kosketustauluilla kaikki muukin toiminta! Toki esittelin hänelle kaikki vanhat opetuksessa käytetyt kuvataulutkin, jotka on ansiokkaasti kuvannut eräs suomalainen museo ja laittanut digimuodossa nettiin nähtäväksi. Muistot heräsivät ja kaikki uusi yhdistyi siihen sujuvasti.

Meillä järjestettiin viime lauantaina kodin ja koulun yhteistyöpäivä. Vanhempainyhdistys järjesti koululla kevätmyyjäiset ja oppilaat osallistuivat sponsoreiden tukemana Unicef-kävelyyn. Myyjäisten ohessa yhdessä luokassa pyöri nonstoppina kosketustaulujen esittely. Katsojia ja tutustujia riitti. Vanhempainilloissa taulun käyttö on tietenkin ollut myös konkreettisesti esillä. Koulumme huoltajien 1988 perustaman Rekolan Koulun Tietotekniikan Tuki ry:n vuosikokouksessa pilotointiamme ja kosketustauluja esiteltiin laajasti. Jopa atk-aktiiviset huoltajat huomasivat siellä uusia asioita, mitä interaktiivinen teknologia todella tuo opetuksen. Ihastusta herätti vastausjärjestelmä, mntkä voi sujuvasti liittää tauluohjelman käyttöön. Vastausjärjestelmän (”äänestyskapuloiden”) käyttöön palaan seuraavassa ajatusten vuodatuksessa taulu-blogissa. Yhteenvetoa: infoa jakoon kodeillekin tarvitaan: niin viestijärjestelmä-Wilmasta, sähköisestä oppimislalustasta Fronterista, verkkopedagogiikasta verkkomateriaaleineen kuin myös liitu- ja valkotaulut korvanneista kosketustauluista. Ja siitä, mitä tämän kaiken takana on ja minne olemme matkalla.

Kosketustaulujen kestävyys arkikäytössä

Hissillisessä tauluversiossa lähitykki kulkee nostoissa ja laskuissa mukana. Uusia kalibrointeja ei tarvita, vaikka tauluja liikutellaan.

Kosketustaulut tulevat todella erityislaatuisiin olosuhteisiin eli niiden tulee kestää lasten ja nuorison ”kovakouraistakin” käsittelyä. Esitystaulut ovat perinteisesti olleet opettajien ja kouluttajien apuvälineitä ”steriileissä/vakioiduissa” olosuhteissa. Arkipäivä on osoittanut, että aktiivitaulun taulupintaa kohti saattaa välillä lentää jalkapallon lisäksi jopa koulureppu terävine osineen! Osa tauluista kestää tämänkin moitteettomasti; toisten kalvopinnat eivät tätä suvaitsekaan.

Jossain siirtymävaiheessa oli oleellista, että taulut voisivat toimia myös entiseen malliin valkotauluina huopakynillä kirjoitettaessa. Kokemus osoitti nopeasti, että tätä ominaisuutta ei juurikaan tarvita. Taululle kirjoitetaan erittäin sujuvasti tauluohjleman ”huopakynillä”, pintaa naarmuttamatta tai likaamatta. Meillä jätettiin kosketustaulun molemmin puolin sekä vanhaa liitutaulua (ruudukko-osuus siitä) sekä perinteinen valkotauluosuus käyttöön. Tarve niille alkaa vähentyä päivä päivältä! Näin ollen koko luokkahuoneiden ns. huonekortti menee uusiksi, ja perusparannuskohteissa sekä uudisrakentamisessa tulee huomioida kosketustaulujen mukaantulo. Se vaikuttaa mm. taulunaluskaappien sijoitteluun, jos halutaan hissillisiä tauluversioita.

Sen lisäksi johdotus, koko luokan muu AV/TVT/digi-tekniikka ja siis kaiken kaikkiaan uusi teknologia tulee sitoa kattavaksi ja tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi. Johtovedot tietokoneesta ja dokumenttikamerasta tykkiin ja itse tauluun täytyy toteuttaa laadukkailla piuhoilla ja mahdollisimman lyhyen reitin kautta. Kuvanlaatu kärsii huomattavasti, jos 5 metrin sijaan piuhan pituus on esim. 10 metriä. Signaalia häiritsevät muutkin tekijät tulee minimoida. Laitehankinnoissa tulisi kuulla maahantuojan suosituksia taulun/tykin/dokukameran yhteensopivuudesta ja tehdä ”kokonaispakettihankintoja”. Tietokoneen näytönohjaimen (resoluution ja kuvasuhde) tulee tukea tykin parasta suorituskykyä. Unohtaa ei sovi entisten tauluvalojen, loisteputkien tuottamaa IRR-säteilyä, mikä saattaa haitata taulutekniikan langatonta yhteyttä ja varsinkin datatykkien kauko-ohjauksen toimintaa. Jopa pistorasioiden ns. vaihe-erot tulee huomioida yhteenkytkettyjen av-laitteistojen osalta.

Taulupintojen puhdistus sensijaan jää edelleen jäljelle. Ne likaantuvat rasvaisista sormenjäljistä nopeasti, mikä haittaa ”kirkasta näkyvyyttä”. Meillä laitoshuolto kielsi siivoojia koskemasta tauluihin lainkaan. Siivoojat olivatkin aluksi tyytyväisiä työmäärän vähentyessä; perinteisiä liitutauluja kun ei enää tarvinnutkaan ”luuttuta”. Muutosprosessissa pitää siivoojienkin työn mitoitus tehdä uusiksi, sillä parhaat taulut sallivat (miedoilla) pesuaineilla päivittäisen pesun/puhdistuksen. Kello-Kallet siis taas paikalle tsekkaamaan siivoojien uusiutunut työaikatilanne. Tämän ”siivousystävällisyyden” huomioimisenkin osalta tauluissa löytyy eroja! Siivoojille lisäduunia aiheuttavat datatykit, mitkä pölyyntyvät muutamassa kuukaudessa palovaarallisen pölykerroksen alle. Jos tykki on luokan keskiosassa katossa tai lähitykkinä pään yläpuolella, niin puhdistustyöhön tarvitaan aivan eri työaikamitoitus.

Huomionarvoista on myös luokan ”pimennysominaisuudet”. Tämä taas menee tilahallinnon huomioitavaksi. Kevätauringon paisteessa olemme huomanneet, että ikkunoiden sälekaihtimet eivät riitä luokkatilan riittävään ”hämärtämiseen”. Olemme joutuneet säätämääm datatykkien asetuksia kirkkaammalle teholle, kuin mitä talviaikaan oli tarvetta. Tämä taas tarkoittaa projektoreiden kalliiden lamppujen käyttöiän lyhentymistä. Niinpä luokkkiin kunnon pimennysverhot ainakin luokan etuosan ikkunoihin, ja säästetään sitten uuden tekniikan käyttökustannuksia.

Taulun kirkkaus/valoisuus puolestaan poikii uusia ongelmia. Taulut ovat lähes koko päivän käytössä ja oppilaat tuijottavat kirkasta, valkoista taulua usean tunnin ajan vuorokaudessa. Useammatkin huolestuneet huoltajat ovat kertoneet sen ”sattuvan” lasten silmiin. Ainakin kaksi oppilaistani on tälläkin hetkellä jonossa silmälääkärille. Mitään factaa tauluvalon vaikutuksista en ole kuitenkaan käsiini saanut. Ongelmaan on tietty ratkaisuna se, että datatykki olisi päällä vain lyhyitä aikoja kerrallaan. Mitä siten tykännee tykin lamppu, jos sitä kovin usein sammutellaan ja käynnistellään? Tämä valo-ongelma ei tokikaan ole taulun tuoma; sama valoisuus oppilaiden edessä on ollut jo vuosia dokukameroiden ja tykkien käytön alkamisesta lähtien.