Kosketustaulun valinnassa monta huomioitavaa seikkaa

Uusimmat meille asennetut kosketustaulut varustettiin lähitykeillä, jolloin taulun käyttö sujuvoituu entisestään.

Olen edellä ottanut esiin jo monia eri näkökulmia koskien tauluvalintaa. Olemme pilotoimassa kosketustauluja Vantaalla ja siksikin oli pakko paneutua aikanaan pintaa syvemmälle mm. taulumerkin valintaan (erityisesti tekniset ominaisuudet alakoulusta käsin katsottuna). Olemme jo onneksi siirtymässä pilotoinnissamme pedagogisen kehittämisen asteelle, joten tekniset asiat alkavat jäädä vähitellen taaksemme. Tässä vaiheessa esiin astuu se, miten taulut saadaan valkokangasta rikkaampaan käyttöön kaikissa luokissa tuomaan todellista lisäarvoa opetukseen? Esitystauluja emme alunpitäenkään havitelleet, sillä jo olemassa olleet dataprojektorit dokukameroineen sekä Powerpoint hoitivat esitysten pitämisen riittävästi. Tarvitsimme aktiivitauluja pedagogisesti kehittyneempään käyttöön; opettajajohtoisuudesta kohti osallistavaa oppituntityöskentelyä. (Katso uunituore messuesitteemme taulupilotoinnista, ja sieltä mm. pilotointimme tavoitteet täällä.)

Taulujen teknisten ominaisuuksien rinnalle nousee pilotointimme tässä vaiheessa vahvasti tauluohjelmisto ja sen taustalla oleva käytäjäyhteisö kokemuksien, parhaiden käytänteiden, käyttötuen ja materiaalien jakamisineen. Olen todella monessa koulussa törmännyt vajaakäyttöisiin kosketustauluihin, jotka osaksi alkavat jo olla teknisesti vanhentuneitakin. Olivat siis virhesijoitus! Suurin kämmi tapahtui siinä, että koulutus jäi vajavaiseksi ja toisaalta innostava ja tukeva käyttäjäyhteisö puuttui!

Tauluohjelmiston lisenssikysymys on sekin varteenotettava valintakriteeri: Meidän tauluohjelmiston, ActivInspire-tauluohjelman Professional-version lisenssin saimme kaikille opetusverkon koneille (n. 50) sekä opettajien kotikoneille. Kaikilla Vantaan koulun oppilailla on myös oikeus ladata ActivInspire –personal -versio kotikoneelleen (75% ominaisuuksista). Näin ollen emme tarvitse Officen Powerpoint-ohjelmaa jatkossa, vaan mm. esitelmät voidaan tehdä taulun omalla ohjelmistolla. Niin ikään voimme jakaa tuntimuistiinpanomme sähköisessä oppimisalustassamme, Fronterissa, tauluohjelmiston lehtiöinä. Oppilaat saavat ne käyttönsä missä vaan, jos ovat ilmaisen ohjelmiston kotikoneelleen ladanneet. Ja elleivät ole ladanneet, voivat avata lehtiöt PDF-tiedostomuotoon tallennettuna.

Olen mielenkiinnolla myös koko ajan seurannut taulujen teknisiä vertailuja. Viimeksi tänään Twitteri sirkutti yhdestä vertailusta (OpinSys): ”Hauskinta eri tuotteiden välillä on se, kuinka monella eri tavalla kosketuksen tunnistaminen on voitu toteuttaa. Perinteinen Smartin SB680 -malli luottaa resistiiviseen muovikalvoon, joka tunnistaa kosketuksen paikan. Promethean ActivBoard taas hyödyntää omaa erikoiskynäänsä vuorovaikutuksen välittämisessä.”

Olen huolissani siitä, ettei vain vertailtaisi vanhoja tauluversioita?! Kehitys on niin hurjaa tällä alueella, että muutaman kuukauden takaiset mallit alkavat olla ”vanhaa kamaa”. Juuri samoin kävi aikoinaa TM-rakennusmaailman ilmalämpöpumppu- sekä ulko-ovio -vertailuissa (tammikuu 2011): tuotteet olivat jo uudistuneet moneen kertaan, kun vasta saatiin vanhojen tuotteiden tutkimus/vertailu julkaistua ja laajasti kotimainen ovituotanto maanrakoon haukuttua.

One response to this post.

  1. Posted by Sami on huhtikuu 15, 2011 at 10:06 pm

    Tekniikka menee kovaa vauhtia eteen päin. Tuskin oli kokeilussa Prometheanin uusi 500-sarjan taulu, jota voi ohjata sekä kynällä että sormella. Vaikutti varsin pätevältä yhdistelmältä, kun sitä messuilla räpläsin.

    Edustajat sortuvat helposti teknisten jippojen esittelyyn, jonkinlaisten taikatemppujen voimaan. Tekniset ominaisuudet ovat valtamerkeillä lähes samat. Oleellista on hankitun laitten pedagoginen hyödyntäminen, joka vaatii koulutusta.

    Oman kokemuksen pohjalta voin todeta, että kosketustaulusta on ollut paljon hyötyä opettajalle ja ennen kaikkea oppilaille. Esimerkkinä äänikirjaprojekti, jota parhaillaan teemme. Äänikirja on tempaissut tekijänsä täysillä mukaan. Tekniikan puolesta on ollut käytössä mm. Word, Fronter, kuvakaappaus ja äänen tallennin. Näiden asioiden hallitseminen sujuu pieneltä koululaiselta näppärästi.

    Koulujen kannattaa tutustua tauluihin huolella, mutta myös taulumerkin pedagogisen tuen muotoihin. Pölyttymään noita hilavitkuttimia ei kannata hankkia, kuten Markku on täällä moneen otteeseen todennut.

    t. Sami Rekolasta

    Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: