Aktiivitaulu tuo open takaisin estradille, mistä osa oppilaista jo hyötyy sinänsä. Tietsikkanäyttöä voikin ohjailla seisten ja erittäin havainnollisesti kaikkien katseiden edessä. Mutta suurin askel/merkitys on itse tauluohjelmassa sekä siinä käytettävissä opetuslehtiöissä. Kyse ei ole enää powerpoint -esityksistä, vaan lehtiöistä/aihioista, mitkä työllistävät ja liikuttavat oppilaita. Oppilaat yksi tai ryhminä suorittavat toimintoja opiskeltavan aiheen ympärillä taululla kaikkien nähden. Yleensä käy niin, että koko luokka innostuu “huutamiseen” saakka antamaan neuvoja, miten ratkaista jokin tehtävä. Takapulpetin pojatkin pysyvät hereillä ja aktiivisina, elleivät ole jo vapaaehtoisina tulleet taululle työskentelemään.
Parhaisiin lehtiöihin sisältyy ääntä, puhetta, musiikkia, animaatiota, videota, kuvaa, tekstiä, linkkiä nettiin yms. Monella aistilla aistittavaa, monelle miellejärjestelmälle purtavaa. Lisäksi oppilas samanaikaisesti toimii taktuaalisesti taululla näpytellen, kirjoittaen, siirrellen, valiten omilla kädenliikkeillään. Tähän kaiken kukkuraksi kun viritetään 32 kapulan vastausjärjestelmä samanaikaisesti käyttöön, minkä kautta jokainen luokan oppilas voi/joutuu osallistumaan “äänestyksin”, vastaten kysymykseen tai näpytellen tekstiviestin tapaan mielipiteensä/tietonsa/käsityksensä jostakin asiasta, niin ei voida puhua kuin aktivoivista/osallistavista opetustuokioista.
Tunnin päätteeksi taulutyöskentely muistiinpanoineen yms. tallennetaan ja laitetaan sähköiseen oppimisympäristöön (meillä Fronteriin) jakoon. Poissa ollutkin oppilas voi sieltä asiaan tutustua ja kaikki voivat lehtiöitä sieltä kerrata kokeiden lähestyessä. Opettajaa aktivoi pidetyn tunninkin jälkeen vielä hyvä tauluohjelman käyttäjäyhteisö, missä maikat jakavat keskenään hyviä käytänteitä ja rakentamiaan lehtiöitä maailmanlaajuisesti. Koulun sisälläkin se lisää jakamisen kulttuuria ja kollega-tutorointia.

